LAKKAUTETUT MUUT TIVOLIT

Päivitetty 06.01.26

Suomen ensimmäiset tivolit eivät olleet nykyisen kaltaisia, enimmäkseen huvilaitteisiin keskittyviä alueita, vaan nämä keskittyivät sirkusten tavoin enemmän erillaisiin näytöksiin, kuten ulkomaalaisiin teatteriesityksiin, sekä ihmistarhoihin ja kummajaisnäytöksiin. Näiden mukaan tuli myös jossain vaiheessa ampumaratoja, sekä 1800- ja 1900-luvun vaihteen uusia teknologioita, kuten valokuvausta ja elokuvat. Jotkut tivolin nimeä kantavat yritykset eivät oikein fundamentaalisesti tuolloin eronneet sirkuksista. Laitteiden suhteen oli mukana näissä silloin tällöin vain yleinen karuselli. Tällaisia oli pystyssä ennen Suomen itsenäisyyttä vain Turun Kupittaalla ja Helsingissä Töölönlahden rannalla.

Hämeen Tivoli
Hämeen Tivolin johtajan, tehtailija Kalle-Vihtori Jokilammen sisaret Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi olivat ensimmäisiä kansalaisuudeltaan suomalaisia surmanajajia. Myös Valto Aulamo, eli Pelle Jali, joka on tunnettu myöhemmästä urastaan Sariolan suvun sirkuksissa ja tivoleissa, aloitti uransa Hämeen Tivolissa. Jokilammen sisarten viimeiset suuret surmanajonäytökset olivat olympiakesänä 1952 Linnanmäellä, joka kuuluisasti johti ainakin parin sen ajan tivolin lopettamiseen. Hämeen Tivoli oli pystyssä vuosina 1934-1947. Osana laitekalustoa ehti olla muun muassa Suomen ensimmäinen kallistuva ketjukaruselli. Parhaimmillaan kiertäviä tivoliosastoja oli kaksi.

Tivoli Hesperia / Kansan Tivoli / Hippodromin Tivoli
Tivoli Hesperian vetäjänä oli norjalaissuomalainen Ludvig Leonard Syversen (1883-1953), mutta omistajana oli Koteja Kodittomille Lapsille ry (nyk. Pelastakaa Lapset ry). Parhaimmillaan kiertäviä tivoliosastoja oli kaksi ja Hesperia oli pystyssä vuodet 1929-1933. Riitelyn jälkeen Syversen jätti Hesperian taakseen ja perusti tilalle Kansan Tivolin, joka toimi vuosina 1934-1937. Sodan jälkeen Syversenin poika Niilo Valdemar Syversen (1912-1992) jatkoi toimintaa Hippodromin Tivolin nimissä vuosina 1945-1948. Tällöin tivolissa toimivat Niilon sisaret Otso (1913-1988) ja Sylvi (1914?-1977) surmanajajina. Sylvi avioitui Suomen Tivolin 1950-luvun alun surmanajajan, Leo Paularinteen kanssa. Tämän jälkeen Ludvigin molemmat pojat, Niilo ja Otso jatkoivat toimintaa tivolipelien parissa, yleensä Sariolan tivolien kiertueiden mukana aina 1980-luvulle saakka. Otso vastasi heittopeleistä ja ampumateltasta.

Ludvig Syversenille tivolien- ja/tai sirkusten maailma ei ollut ihan uusi, sillä hänen isänsä, Christian Severin Syversen, oli työskennellyt nuorallatanssijana ja akrobaattina erään Pehr Gustaf Nymarkin perustamassa, alkuperäisessä Hesperian Tivolissa noin 1870-luvulla, jonka toimintaa pyöritettiin käytännössä Hesperian ravintolatalon sivubisneksenä. Kyseisen firman toimintaa jatkoi kuitenkin jo 1880-luvulla toinen vuokralainen, Frithiof Forsström. Joskus ennen itsenäisyyttä kuitenkin tämä sirkustoiminta talossa loppui. Nykyisin Syversenin jälkeläiset kantavat suomennettua sukunimeä, Syysjärvi.


Huvikenttä Kaleva / Tivoli Corea
Henrik Spåren pyörittämä tivoli. Alun perin nimeltään Huvikenttä Kaleva (1932-1933), joka toimi tuolloin "sokeiden hyväksi." Vuonna 1934 firma muutti nimeään Tivoli Coreaksi, jolla se toimi aina jatkosodan syttymiseen saakka. Vuonna 1934 Tivoli Corea teki myös yhteistyötä MLL:n kanssa.

Tivoli Huvi-Helsinki
Toimi Suomen meripelastusseuran hyväksi. Oli pystyssä vuodet 1937-1941.

Tivoli Pohjola
Kyseessä oli Aarne Jaatisen pyörittämä pienempi tivoli. Se oli Turun sokeainyhdistyksen rahoittama ja pystyssä kaudet 1933-1934. Yhteistyö loppui parin vuoden jälkeen. Ennen tätä Turun sokeainyhdistys yritti pitää omaa tivolia vuosina 1932-1933, mutta tämä ei menestynyt.

Lasten Päivän Tivoli
Tämä oli Linnanmäen vakituisen huvipuiston suora edeltäjä. Lasten Päivän tapahtumia, joko arpajaisten, tanssien, pelien, vuokrasirkuksen ja myöhemmin tivolin muodossa on järjestetty aina vuodesta 1907 saakka Barnavårdsföreningen i Finland:in toimesta. Tapahtumat pyörittivät heti toisen maailmansodan jälkeen lastensuojelun hyväksi samat yhdistykset, jotka nykyisin omistavat Lasten Päivän Säätiön. Sodanjälkeinen Lasten Päivän tapahtumien osalta päätettiin painottaa juurikin tivolin osuutta toiminnasta. Itse tivoli toimi vain Helsingissä, mutta muissa kaupungeissa tai silloisissa kauppaloissa kävi yhdistyksen sirkus. Sirkus tuotti hyvin rahaa, mutta tivoli valitettavasti oli tappiollinen. Tivolin toimintaan osallistui jo tuolloin myös Lauri Seiterä. Sodan jälkeen toiminta nykyisten jäsenjärjestöjen voimin aloitettiin vuonna 1945, mutta tivolia pyöritettiin vuosina 1946-1949, kunnes Linnanmäki avattiin. Aikaisintaan vakituista huvipuistoa suunniteltiin jo vuonna 1947. Vuosiksi 1946-1948 laitteen vuokrattiin aluksi Syversenin Hippodromin Tivolilta ja sitten silloisen Suomen Tivolin osastosta. Moni ei kuitenkaan kuvitellut, että Suomen ensimmäinen vakituinen huvipuisto selviäisi enemmän kuin vuosikymmenen.

Kivativoli
Tämä auralainen pientivoli oli ilmeisesti pystyssä vain noin vuosikymmenen ajan 1990-luvulta 2000-luvulle. Firma pyöritti myös kirpputoria, mutta lopetti toiminnan vuonna 2007. Kivativolin johtaja oli Tuija Airola. Tivolin merkittävin laite oli Seiterän vanha Kummitusjuna. Muista laitteista ei ole juurikaan säilynyt tietoa.

Forstén
Polkupyöräakrobaatti, sekä tivoli- ja pelihallimies Reino "Repa" Forstén
(?-2004) aloitti uransa Toivo- ja Matti Sariolan tivoliosastojen mukana, ja myöhemmin nousi pyörittämään Tivoli Matti Sariolan mukana kulkenutta pelihallivaunua. Hänellä oli iso määrä antiikkipeliautomaatteja varastossa, mutta hän otti vain pienen määrän näitä kiertueelle mukaan. Hänen poikansa, Kari Forstén oli jatkanut isänsä jalanjäljissä ainakin 2000- ja 2010-lukujen aikana, jolloin pienen tivoli mukana kulki vain pelikojuja, pomppulinna ja tivolin ainut laite, Skymaster-lasten maailmanpyörä, joka on itse asiassa Karin itse rakentama laite, eli suomalaista käsialaa. Nykyisin tivoli on ilmeisesti lakkautettu ja maailmanpyörä on myyty helsinkiläiselle Ohjelmapalvelu Vekaraviihteelle.


Lähteet:
Sven Hirn, Kaiken kansan huvit: Tivolitoimintaamme 1800-luvulla (1986)
Heikki Nevala, Huvielämän kiertolaisia: kotimainen sirkus- ja tivolitoiminta 1900-1950 (2015)
Kari Nieminen, sirkusteltta.blogspot.com (2011-2025)


Suomessa on ollut ja on myös monia muitakin tivolialan yrityksiä, mutta moni myös keskittyy enemmän tivolipeleihin. Tässä on kuitenkin merkittävimmät muut lakkautetut tivolit. Jos tuntuu kuitenkin, että on aihetta lisäyksiin, niin voi laittaa palautetta.

Nykyisten muiden tivolien sivuille