etusivu huvipuistot teemapuistot tivolit lakkautetut tietoja
Eurooppativoli Fanfaari Hilarius Hiiren kylä Huimala Huvisatama Itäkeskus Jukujukumaa Markkinativoli Peikkometsä Peukkula Roopen huvipuisto Santerin Seikkailumaa Tivoli Ilkka Sampo Tivoli Seiterä Tivoli Suuronen Tivoli Tapsa Wasalandia Ålandsparken Muut lakkautetut tivolit

LAKKAUTETUT MUUT TIVOLIT

Sivut avattu 22.04.25

Hämeen Tivoli
Hämeen Tivolin johtajan, tehtailija Kalle-Vihtori Jokilammen sisaret Väinö, Yrjö ja Anna-Liisa (myöh. Ahonen) Jokilampi olivat ensimmäisiä kansalaisuudeltaan suomalaisia surmanajajia. Myös Valto Aulamo, eli Pelle Jali, joka on tunnettu myöhemmästä urastaan Sariolan suvun sirkuksissa ja tivoleissa, aloitti uransa Hämeen Tivolissa. Jokilammen sisarten viimeiset suuret surmanajonäytökset olivat olympiakesänä 1952 Linnanmäellä, joka kuuluisasti johti ainakin parin sen ajan tivolin lopettamiseen. Hämeen Tivoli oli pystyssä vuosina 1934-1947. Osana laitekalustoa ehti olla muun muassa Suomen ensimmäinen kallistuva ketjukaruselli. Parhaimillaan kiertäviä tivoliosastoja oli kaksi.

Tivoli Hesperia / Kansan Tivoli / Hippodromin Tivoli
Tivoli Hesperian vetäjänä oli norjalaissuomalainen Ludvig Leonard Syversen (1883-1953), mutta omistajana oli Koteja Kodittomille Lapsille ry (nyk. Pelastakaa Lapset ry). Parhaimillaan kiertäviä tivoliosastoja oli kaksi ja Hesperia oli pystyssä vuodet 1929-1933. Riitelyn jälkeen Syversen jätti Hesperian taakseen ja perusti tilalle Kansan Tivolin, joka toimi vuosina 1934-1937. Sodan jälkeen Syversenin poika Niilo Valdemar Syversen (1912-1992) jatkoi toimintaa Hippodromin Tivolin nimissä vuosina 1945-1948. Tällöin tivolissa toimivat Niilon sisaret Otso (1913-1988) ja Sylvi (1914?-1977) surmanajajina. Sylvi avioitui Suomen Tivolin 1950-luvun alun surmanajajan, Leo Paularinteen kanssa. Tämän jälkeen Ludvigin molemmat pojat, Niilo ja Otso jatkoivat toimintaa tivolipelien parissa, yleensä Sariolan tivolien kiertueiden mukana aina 1980-luvulle saakka. Otso vastasi heittopeleistä ja ampumateltasta.

Huvikenttä Kaleva / Tivoli Corea
Henrik Spåren pyörittämä tivoli. Alun perin nimeltään Huvikenttä Kaleva (1932-1933), joka toimi tuolloin "sokeiden hyväksi." Vuonna 1934 firma muutti nimeään Tivoli Coreaksi, jolla se toimi aina jatkosodan syttymiseen saakka. Vuonna 1934 Tivoli Corea teki myös yhteistyötä MLL:n kanssa.

Tivoli Huvi-Helsinki
Toimi Suomen meripelastusseuran hyväksi. Oli pystyssä vuodet 1937-1941.

Tivoli Pohjola
Kyseessä oli Aarne Jaatisen pyörittämä pienempi tivoli. Se oli Turun sokeainyhdistyksen rahoittama ja pystyssä kaudet 1933-1934. Yhteistyö loppui parin vuoden jälkeen. Ennen tätä Turun sokeainyhdistys yritti pitää omaa tivolia vuosina 1932-1933, mutta tämä ei menestynyt.

Lasten Päivän Tivoli
Tämä oli Linnanmäen vakituisen huvipuiston suora edeltäjä. Tapahtumaa pyörittivät heti toisen maailmansodan jälkeen lastensuojelun hyväksi samat yhdistykset jotkat nykyisin omistavat Lasten Päivän Säätiön. Tivolin näkyvin toimintapaikka oli Helsinki. Toimintaa osallistui jo tuolloin myös Lauri Seiterä. Tivolia pyöritettiin vuosina 1945-1949, kunnes Linnanmäki avattiin. Moni ei kuitenkaan kuvitellut, että Suomen ensimmäinen vakituinen huvipuisto selviäisi enemmän kuin vuosikymmenen.

Kivativoli
Tämä auralainen pientivoli oli ilmeisesti pystyssä vain noin vuosikymmenen ajan 1990-luvulta 2000-luvulle. Firma pyöritti myös kirpputoria, mutta lopetti toiminnan vuonna 2007. Kivativolin johtaja oli Tuija Airola. Tivolin merkittävin laite oli Seiterän vanha Kummitusjuna. Muista laitteista ei ole juurikaan säilynyt tietoa.

Suomessa on ollut ja on myös monia muitakin tivolialan yrityksiä, mutta moni myös keskittyy enemmän tivolipeleihin. Tässä on kuitenkin merkittävimmät muut lakkautetut tivolit. Jos tuntuu kuitenkin, että on aihetta lisäyksiin, niin voi laittaa palautetta.




Nykyisten muiden tivolien sivuille