VUORISTORATA
Sivut avattu 12.01.2010
Laite, joka parhaiten Linnanmäellä tunnetaan avattiin 13.7.1951. Sen suunnitteli tanskalainen Valdemar Lebeck, joka
vastasi myös radan rakentamisesta. Rata on lähes täydellinen kopio Tanskan Dyrehavsbakkenissa olevasta Vuoristoradasta.
Erikoisemmaksi Linnanmäen Vuoristoradan kesällä 2010 teki se, ettei tanskalaisessa Rutschebanissa enää nähdä
jarrumiehiä junien uusimisen myötä.
Perustiedot Vuoristoradasta:
- pituus 960 m
- ajoaika 2 minuuttia
- maksiminopeus 64 km/h
- pisin lasku 48 m
- korkein kohta merenpinnasta mitattuna on 65 m
- juna painaa lastattuna "250"0 kg
- rataa kierretään ympäri päivässä 287 kertaa
- kesäkausin kierroksia tulee ajettua lähemmäksi 30 000
- jarrumiehiä Vuoristoradalla on 20, vanhin heistä on Topi, joka on ollut radan puikoissa vuodesta 1974
- ensimmäinen nainen jarrumieheksi 1999
- Vuoristoradan juhlavuoden kunniaksi Mato Valtonen kesällä 2001 jarrumieheksi
Lisää hyvää tietoa Vuoristoradasta löytyy Vuoristoradan Jarrumiesten kotisivulta.
Valokuvia Linnanmäen Vuoristaradalta vuodelta 1975
Vuoristoradan junien kuvitus on muuttunut vuosien saatossa. 1970-luvulla kuvateemat painottuivat erilaisiin eläimiin kuten nallekarhuihin. 1980-luvulla kuvateemat olivat mm. Ankkalinnasta tuttuja hahmoja. Tämänpäivän junista ovat kuvat hävinneet kokonaan, ja ne on maalattu yhden värisiksi. Kiitokset kuvista Jorma Rauhalalle.
Vuoristoradan keskiö
Näkymä Vuoristoradan "sisältä".
brunilan mutka
Juna on kipuamassa kohti "brunilan mutkaa". Legendaarinen mutka on saanut nimensä Linnanmäen
kenttäpäällikkö Torsten "Nalle" brunilan mukaan.
Tunneli
Juna syöksyy loppuosuuden tunneliin.
Laituri
Ajo on päättynyt, juna saapuu asemalle.
Varikon tuloraide
Varikon tuloraide. Aivan etualalla on vaihde.
Varikkoraide
Juna kuvattuna edestäpäin varikolla.
Varikkoraide
Yksi neljästä junarungosta varikolla seisomassa.
Viimeisen eli jarrumiehen istuimen kohdalla näkyy junan jarrujärjestelmään kuuluvia laitteita.