etusivu huvipuistot teemapuistot tivolit lakkautetut tietoja
Päivitykset Uutiset Artikkelit Henkilökuvia

NÄIN PYSTYTETÄÄN CRAZY WORM

Päivitetty 09.09.00

Paina tästä, niin näet myös kuinka Crazy Worm toimii.

Crazy Worm Crazy Worm on Suomen Tivolin uutuuslaite kaudelta 2000. Tämä liikuteltava vuoristorata saapui maahan vasta juhannuksena, kesken kauden, joten kuvaushetkellä laitetta pystytettiin vasta yhdeksannen kerran. Crazy Worm on vuoristoratojen pienemmästä päästä. Se luokitellaan lasten vuoristoradaksi, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö laite olisi hauska myös aikuisille. Ensimmäisten kokemusten valossa rata on ollut hyvin suosittu kaiken ikäisten asiakkaiden keskuudessa.

Laitteen tekniikka on täsmälleen samanlainen, kuin isommilla vastaavilla radoilla, joissa vain kiskot ovat pidemmät ja pudotukset korkeampia. Siksi Crazy Wormin pystytys ja tekniset yksityiskohdat olivat erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Vähäisestä käyttökokemuksesta huolimatta laitteen kasaus sujui rutiinilla ammattimiesten ollessa asialla.

big_worm2.jpg 60k

Kello 12:00. Laite kuljetusvarustuksessa

Tästä kaikki alkaa. Koko laite mahtuu yhteen kuljetusvaunuun, jonka päästä mato tirkistää. Kuljetusalusta on osa laitteen rakennetta. Keltaiset osat ovat ratakiskoja, vihreät radan tukikehikkoa, ja kirkkaat ovat aitoja tai lattioita.

big_worm3.jpg 104k

Säätöveivit

Ensimmäinen työvaihe on laittaa vaunu vasenan asentoon. Tämä tapahtuu vaunun jalkojen avulla, joita nostetaan sivussa näkyvillä veivillä. Alustan korkeuden on oltava vasen, tai muu rata ei osu kohdalleen. Sen on lisäksi oltava hieman eteenpäin kallellaan, jotta juna pääsisi asemalta liikkeelle omin voimin.

big_worm4.jpg 80k

Kuorman purku

Seuraavana kuormaa aletaan purkamaan. Sitä ei pureta kerralla, vaan osia otetaan ulos sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Tämä luonnollisesti edellyttää, että kuorma on edellisessä paikassa myös lastattu vasenssa järjestyksessä. Alhaalla näkyvä punainen säiliö on kompressori, joka tuottaa paineilmaa jarrujärjestelmiä ja turvapuomeja varten.

big_worm5.jpg 89k

Kello 12:30. Asemalaiturin lattia

Laitteen toisella puolella pystytetään tukitolpat, joiden päälle kasataan tulevan asemalaiturin lattia. Lattia on kuvassa vielä osittain pystyssä, mutta se voidaan kaataa suoraan omalle paikalleen. Kun lattia on tehty, niin aseman aidat nostetaan samantien paikalleen.

big_worm6.jpg 83k

Moottori

Jotkut raskaammat osat siirretään syrjään odottamaan omaa vuoroaan, kuten nostomäen moottori ja vaihteisto (moottori toimii 3-vaihesähköllä ja vie tehoa noin 8kW)...

big_worm7.jpg 71k

Ketjut

ketjut, sekä...

big_worm8.jpg 78k

Lamput

koristevalot.

big_worm9.jpg 59k

Kello 12:40. Radan alusraudat

Seuraavana onkin aika asentaa radan perus paikalleen. Se koostuu runsaasta 30:stä alusraudasta, joille on jokaiselle tarkkaan merkitty sijainti.

big_worm10.jpg 56k

Palkin pää

Jokaisen osan päähän on hitsattu numero, joka kertoo, mihin mikäkin osa sijoitetaan. Palkkien päähän on hitsattu jalat, joiden korkeutta voidaan säätää ruuvaamalla.

big_worm11.jpg 58k

Kartta

Osien sijoittelun voi tarkistaa kartasta, jossa näkyy koko radan perustuksen muoto ja sijainti.

big_worm12.jpg 53k

Palkkien kiinnitys

Palkit liukuvat päästä toistensa sisään, jolloin niiden läpi työnnetään tappi (edessä keskellä), joka pitää osat paikallaan.

big_worm13.jpg 65k

Kello 13:10. Tukivarret

Seuraavaksi palkkeihin kiinnitetään tukivarret eli ns. reevat, jotka estävät perustuksen liikkumisen ja pitää sen vasenssa asennossa. Reevojen päissä on pelkät koukut, joten niiden asentaminen on teoriassa helppoa. Käytännössä perustusta joutuu kuitenkin asettelemaan, ennenkuin kaikki osat ovat löytäneet vasenn kohtansa.

big_worm14.jpg 68k

Kello 13:30. Jalkojen säätö

Kun perusta on valmis, niin se on säädettävä mahdollisimman hyvin vaakatasoon. Tämä tehdään jalkojen korkeutta säätämällä, vesivaakaa apuna käyttäen.

big_worm15.jpg 51k

Perusta valmiina

Valmis perusta näyttää tältä.

big_worm16.jpg 91k

Kello 14:00. Raskaiden osien purku

Kun perusta on tehty valmiiksi, on aika tuoda hiab paikalle ja nostaa kuormasta muut raskaat osat.

big_worm17.jpg 71k

Tukirunko

Työ jatkuu kiinnittämällä perustukseen pystypalkit, jotka toimivat radan tukirunkona.

big_worm18.jpg 71k

Pystypalkkien kiinnitys

Molemmissa raudoissa on reiät, jotka kohdistetaan ja joiden läpi työnnetään tappi. Sen päähän laitetaan varmistussokka. Huomaa, kuinka kiinnitysreikä sijaitsee toisessa päässä pystypalkkia. Sen asiosta liitos toimii samalla saranana, joten pystypalkit voivat maata vaakatasossa aina siihen saakka, kun ne pystytetään.

big_worm19.jpg 66k

Sähkövedot

Pystypalkkien sisällä on valmiiksi asennetut sähköjohdot. Koristevalojen sähköistys tapahtuu yksinkertaisesti sähköjohtojen liittimet kiinnittämällä.

big_worm20.jpg 69k

Pystypalkkien kiinnitys meneillään

Huomaa etualalla olevat aidat, jotka tukevat pystypalkkeja ennen kiskojen ja muiden tukirautojen asennusta.

big_worm21.jpg 58k

Kello 14:40. Ensimmäiset osat rungosta nostetaan pystyyn

Vasemmalla kiinnitetään aidanpätkää pystypalkkien väliin, jotta ne pysyisivät pystyssä ilman tukea.

big_worm22.jpg 87k

Kiskojen purku

Kiskonpätkät nostetaan kuormasta alas, ja ne viedään valmiiksi omalle asennuspaikalleen. Kukin kiskonpätkä painaa noin 50 kiloa. Nostomäen osat, ja jarrukiskot painavat lähes 100 kg.

big_worm23.jpg 92k

Kello 16:00. Kiskojen asennus alkaa

Kiskoja asennetaan samaan aikaan, kun pystypalkit nostetaan ylös. Tämä työvaihe vaatii koko työporukan osallistumista: Yksi kasausmies nostaa kiskonpätkän hiabilla, kaksi nostaa tukirunkoja pystyyn ja ohjaa kiskot vasenlle kohdalleen. Perustuksen jalkojen korkeutta joudutaan silloin tällöin säätämään, jotta osat menevät paikalleen.

big_worm24.jpg 51k

Kiskojen kiinnitys

Neljäs kasaaja kiinnittää kiskot. Kiskonpätkät vedetään kiinni toisiinsa kiinnitysraudalla, ja niiden läpi lyödään tappi. Sen päähän asennetaan varmistussokka, joka tehdään hieman myöhemmässä työvaiheessa.

big_worm25.jpg 64k

Kiskojen lukitus

Kiskojen lukitus lähikuvassa. Tappien päähän asennetaan sokat, kun koko rata on saatu valmiiksi.

big_worm26.jpg 97k

Kello 17:30. Yläkerta asennettuna

Ylemmät kiskot, eli yläkerta on saatu juuri asennettua. Alakerran kiskot ovat niin matalalla, että ne voidaan nostaa käsin paikalleen. Radan kasaus on nyt puolessa välissä. Tässä vaiheessa työporukka toteaa, että päivä on täynnä, joten työtä jatketaan seuraavana päivänä. Huomaa vasemmalla näkyvä nostomäki.

big_worm27.jpg 40k

Kello 09:30. Kiskojen päädyt

Uusi päivä valkenee, ja työ jatkuu. Jokaisen kiskonpalan toisessa päässä on reikä, ja toisessa päässä on tappi. Kiskot pysyvät hyvin tukevasti kiinni toisissaan. Myös kiskojen päihin on merkitty numerot asennuksen helpottamiseksi. Pätkiä on kaikkiaan 49 kpl. Niiden numerointi alkaa nostomäen alkukohdasta.

big_worm28.jpg 65k

Kiskot valmiina

Alakerran kasaus sujuu hyvin nopeasti, sillä osat voidaan nostaa käsin paikalleen.

big_worm29.jpg 96k

Kello 10:20. Viimeisen palan asennus

Luonnollisesti viimeisen palan asennus on muita hankalampaa. Paras työkalu on tässä vaiheessa rautakanki. Lopputuloksena on kuitenkin rata, joka istuu erittäin tiukasti paikalleen.

big_worm30.jpg 104k

Tukiraudat

Seuraavana asennetaan vihreät tukiraudat. Niiden tarkoituksena on estää rungon liikkuminen. Tämä työvaihe vie aikaa, sillä yleensä alustaa joutuu nostamaan ja jalkojen korkeutta säätämään, jotta raudat menevät paikalleen.

big_worm31.jpg 113k

Kello 11:20. Tukiraudat asennettuna

Kun tukiraudat on asennettu, näyttää rata tällaiselta.

big_worm32.jpg 99k

Johtojen asennus

Kun runko on valmis, ovat vaikeimmat työvaiheet takana. Seuraavana voidaan alkaa vetelemään esim. sähköjohtoja.

big_worm33.jpg 88k

Ohjauspaneeli

Myös ohjauspaneeli on aika nostaa paikalleen, ja kiinnittää siihen sähköjohdot ja paineilmaletkut.

big_worm34.jpg 108k

Nostomäen lattia

Myös nostomäkeen asennetaan lattia ja kaiteet. Tämä tehdään sen takia, että jos juna jää nostomäessä paikalleen, niin asiakkaat pääsevät kävelemään alas.

big_worm35.jpg 112k

Kello 11:50. Moottorin asennus

Seuraavana on vuorossa moottorin asennus. Huomaa myös kourut, joita pitkin nostomäen ketjut kulkevat ylös ja takaisin.

big_worm36.jpg 130k

Kello 12:00. Ketjujen asennus

Heti sen jälkeen vedetään ketjut ja niiden kiristimet paikalleen. Toisin kuin voisi luulla, niin tämä on hyvin nopea operaatio.

big_worm37.jpg 60k

Valojen asennus

Työ jatkuu muitta mutkitta aitojen ja koristevalojen asennuksella. Ne nostetaan paikalleen ja sähköpistokkeet työnnetään vastaliittimiin.

big_worm38.jpg 74k

Fasaadit

Myös julkisivun koristelevyt nostetaan isoina palasina paikalleen.

big_worm39.jpg 85k

Aseman viimeistely

Asemalla viimeistellään toinen puolisko lattiasta.

big_worm40.jpg 82k

Pesu

Kello 13:30. Juna pestään painepesurilla, jonka jälkeen se voidaankin irroittaa kuljetuksen aikaisista kiinnikkeistään, ja työntää se radalle. Jäljellä onkin vasenstaan enää alueen siivous, jonka jälkeen rata on valmis.

big_worm41.jpg 66k

Juna nostomäessä

Juna on parhaillaan huristelemassa koekierroksella

big_worm42.jpg 84k

Kello 14:00. Paluu asemalle

Tältä näyttää, kun juna palaa ensimmäiseltä kierrokselta. Tämä on laitteen pahin mutka. Tyypillisesti yksi ajo kestää kolme kierrosta, ja vie noin minuutin / kierros.

big_worm43.jpg 105k

Laitteen kyydissä

Tältä näyttää näkymä etummaisesta vaunusta kesken ajon.

big_worm44.jpg 113k

Laite ylhäältä

Rata kuvattuna lintuperspektiivistä

big_worm45.jpg 93k

Asema

Juna sisältää 6 vaunua, joissa on 2 penkkiriviä kutakin vaunua kohden. Yhteen penkkiriviin mahtuu kaksi lasta tai yksi aikuinen ja lapsi.

Koko radan pystytys on kestänyt neljän hengen porukalta noin 9 tuntia ja 30 minuuttia, mikäli kahvitauot vähennetään työajasta. Tällöin radan pystytykseen käytetty aika on 38 tehollista miestyötuntia. Aika on alle puolet siitä, mitä se kesti ensimmäisellä pystytyskerralla, koska jokaisessa paikassa keksitään aina uusia niksejä, jotka nopeuttavat työtä. Rata saadaan kyllä pystyyn myös kolmen miehen porukalla, mutta tällöin tehollinen työaika vie arviolta ainakin 50 tuntia. Teoriassa jopa kaksi miestä voisi pystyttää radan, mutta silloin kokonaistyötunteja kuluu vähintään tuplasti mitä neljän miehen porukalla. Radan purku vie noin puolet sen pystytykseen käytetystä ajasta.

Kuvat on otettu Keravalla 6-7.9.2000, jossa Suomen Tivoli valmistautui kauden toiseksi viimeiseen esiintymiseensä. Suurkiitokset Petri Sariolalle radan teknisistä tiedoista sekä luonnollisesti mahtavalle kasausporukalle Ossi, Jyri, Vesku ja Luki, joiden työtä terrorisoin peräti kahden päivän ajan kameran kanssa.

Paina tästä, niin näet myös kuinka Crazy Worm toimii




Takaisin sivun alkuun