NÄIN PYSTYTETÄÄN CRAZY WORM |
Päivitetty 09.09.00
Paina tästä, niin näet myös kuinka Crazy Worm toimii
Crazy Worm on Suomen Tivolin uutuuslaite kaudelta 2000. Tämä liikuteltava vuoristorata saapui maahan vasta juhannuksena, kesken kauden, joten kuvaushetkellä laitetta pystytettiin vasta yhdeksannen kerran. Crazy Worm on vuoristoratojen pienemmästä päästä. Se luokitellaan lasten vuoristoradaksi, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö laite olisi hauska myös aikuisille. Ensimmäisten kokemusten valossa rata on ollut hyvin suosittu kaiken ikäisten asiakkaiden keskuudessa.
Laitteen tekniikka on täsmälleen samanlainen, kuin isommilla vastaavilla radoilla, joissa vain kiskot ovat pidemmät ja pudotukset korkeampia. Siksi Crazy Wormin pystytys ja tekniset yksityiskohdat olivat erittäin mielenkiintoista seurattavaa. Vähäisestä käyttökokemuksesta huolimatta laitteen kasaus sujui rutiinilla ammattimiesten ollessa asialla.
Kello 12:00. Laite kuljetusvarustuksessa
Tästä kaikki alkaa. Koko laite mahtuu yhteen
kuljetusvaunuun, jonka päästä mato tirkistää. Kuljetusalusta on
osa laitteen rakennetta. Keltaiset osat ovat ratakiskoja, vihreät
radan tukikehikkoa, ja kirkkaat ovat aitoja tai lattioita.
Säätöveivit
Ensimmäinen työvaihe on laittaa vaunu oikeaan asentoon. Tämä tapahtuu vaunun
jalkojen avulla, joita nostetaan sivussa näkyvillä veivillä. Alustan korkeuden on
oltava oikea, tai muu rata ei osu kohdalleen. Sen on lisäksi oltava hieman eteenpäin
kallellaan, jotta juna pääsisi asemalta liikkeelle omin voimin.
Kuorman purku
Seuraavana kuormaa aletaan purkamaan. Sitä ei pureta kerralla,
vaan osia otetaan ulos sitä mukaa, kun niitä tarvitaan. Tämä luonnollisesti
edellyttää, että kuorma on edellisessä paikassa myös lastattu oikeassa järjestyksessä.
Alhaalla näkyvä punainen säiliö on kompressori, joka tuottaa paineilmaa jarrujärjestelmiä
ja turvapuomeja varten.
Kello 12:30. Asemalaiturin lattia
Laitteen toisella puolella pystytetään tukitolpat, joiden
päälle kasataan tulevan asemalaiturin lattia. Lattia on kuvassa vielä osittain pystyssä,
mutta se voidaan kaataa suoraan omalle paikalleen. Kun lattia on tehty, niin aseman aidat
nostetaan samantien paikalleen.
Moottori
Jotkut raskaammat osat siirretään syrjään odottamaan omaa
vuoroaan, kuten nostomäen moottori ja vaihteisto
(moottori toimii 3-vaihesähköllä ja vie tehoa noin 8kW)...
Ketjut
ketjut, sekä...
Lamput
koristevalot.
Kello 12:40. Radan alusraudat
Seuraavana onkin aika asentaa radan
perus paikalleen. Se koostuu runsaasta 30:stä alusraudasta, joille
on jokaiselle tarkkaan merkitty sijainti.
Palkin pää
Jokaisen osan päähän on hitsattu numero, joka
kertoo, mihin mikäkin osa sijoitetaan. Palkkien päähän on hitsattu jalat,
joiden korkeutta voidaan säätää ruuvaamalla.
Kartta
Osien sijoittelun voi tarkistaa kartasta, jossa näkyy
koko radan perustuksen muoto ja sijainti.
Palkkien kiinnitys
Palkit liukuvat päästä toistensa sisään, jolloin niiden läpi työnnetään
tappi (edessä keskellä), joka pitää osat paikallaan.
Kello 13:10. Tukivarret
Seuraavaksi palkkeihin kiinnitetään tukivarret eli ns. reevat,
jotka estävät perustuksen
liikkumisen ja pitää sen oikeassa asennossa. Reevojen päissä on pelkät koukut, joten
niiden asentaminen on teoriassa helppoa. Käytännössä perustusta joutuu kuitenkin
asettelemaan, ennenkuin kaikki osat ovat löytäneet oikean kohtansa.
Kello 13:30. Jalkojen säätö
Kun perusta on valmis, niin se on säädettävä mahdollisimman
hyvin vaakatasoon. Tämä tehdään jalkojen korkeutta säätämällä, vesivaakaa apuna
käyttäen.
Perusta valmiina
Valmis perusta näyttää tältä.
Kello 14:00. Raskaiden osien purku
Kun perusta on tehty valmiiksi, on aika tuoda hiab paikalle
ja nostaa kuormasta muut raskaat osat.
Tukirunko
Työ jatkuu kiinnittämällä perustukseen pystypalkit, jotka
toimivat radan tukirunkona.
Pystypalkkien kiinnitys
Molemmissa raudoissa on reiät, jotka kohdistetaan ja joiden läpi
työnnetään tappi. Sen päähän laitetaan varmistussokka. Huomaa, kuinka
kiinnitysreikä sijaitsee toisessa päässä pystypalkkia. Sen asiosta liitos toimii
samalla saranana, joten pystypalkit voivat maata vaakatasossa aina siihen saakka,
kun ne pystytetään.
Sähkövedot
Pystypalkkien sisällä on valmiiksi asennetut sähköjohdot.
Koristevalojen sähköistys tapahtuu yksinkertaisesti sähköjohtojen liittimet
kiinnittämällä.
Pystypalkkien kiinnitys meneillään
Huomaa etualalla olevat aidat, jotka tukevat pystypalkkeja ennen
kiskojen ja muiden tukirautojen asennusta.
Kello 14:40. Ensimmäiset osat rungosta nostetaan pystyyn
Vasemmalla kiinnitetään aidanpätkää pystypalkkien väliin, jotta
ne pysyisivät pystyssä ilman tukea.
Kiskojen purku
Kiskonpätkät nostetaan kuormasta alas, ja ne viedään valmiiksi
omalle asennuspaikalleen. Kukin kiskonpätkä painaa noin 50 kiloa. Nostomäen osat,
ja jarrukiskot painavat lähes 100 kg.
Kello 16:00. Kiskojen asennus alkaa
Kiskoja asennetaan samaan aikaan, kun pystypalkit
nostetaan ylös. Tämä työvaihe vaatii koko työporukan osallistumista:
Yksi kasausmies nostaa kiskonpätkän hiabilla, kaksi nostaa tukirunkoja pystyyn ja
ohjaa kiskot oikealle kohdalleen. Perustuksen jalkojen korkeutta joudutaan
silloin tällöin säätämään, jotta osat menevät paikalleen.
Kiskojen kiinnitys
Neljäs kasaaja kiinnittää kiskot. Kiskonpätkät vedetään kiinni
toisiinsa kiinnitysraudalla, ja niiden läpi lyödään tappi. Sen päähän asennetaan
varmistussokka, joka tehdään hieman myöhemmässä työvaiheessa.
Kiskojen lukitus
Kiskojen lukitus lähikuvassa. Tappien päähän asennetaan sokat,
kun koko rata on saatu valmiiksi.
Kello 17:30. Yläkerta asennettuna
Ylemmät kiskot, eli yläkerta on saatu juuri asennettua.
Alakerran kiskot ovat niin matalalla, että ne voidaan nostaa käsin paikalleen.
Radan kasaus on nyt puolessa välissä. Tässä vaiheessa työporukka toteaa,
että päivä on täynnä, joten työtä jatketaan seuraavana päivänä. Huomaa vasemmalla näkyvä
nostomäki.
Kello 09:30. Kiskojen päädyt
Uusi päivä valkenee, ja työ jatkuu.
Jokaisen kiskonpalan toisessa päässä on reikä, ja
toisessa päässä on tappi. Kiskot pysyvät hyvin tukevasti kiinni toisissaan.
Myös kiskojen päihin on merkitty numerot asennuksen helpottamiseksi. Pätkiä on
kaikkiaan 49 kpl. Niiden numerointi alkaa nostomäen alkukohdasta.
Kiskot valmiina
Alakerran kasaus sujuu hyvin
nopeasti, sillä osat voidaan nostaa käsin paikalleen.
Kello 10:20. Viimeisen palan asennus
Luonnollisesti viimeisen palan asennus on muita hankalampaa.
Paras työkalu on tässä vaiheessa rautakanki. Lopputuloksena on kuitenkin
rata, joka istuu erittäin tiukasti paikalleen.
Tukiraudat
Seuraavana asennetaan vihreät tukiraudat. Niiden tarkoituksena
on estää rungon liikkuminen. Tämä työvaihe vie aikaa, sillä yleensä alustaa joutuu
nostamaan ja jalkojen korkeutta säätämään, jotta raudat menevät paikalleen.
Kello 11:20. Tukiraudat asennettuna
Kun tukiraudat on asennettu, näyttää rata tällaiselta.
Johtojen asennus
Kun runko on valmis, ovat vaikeimmat työvaiheet takana.
Seuraavana voidaan alkaa vetelemään esim. sähköjohtoja.
Ohjauspaneeli
Myös ohjauspaneeli on aika nostaa paikalleen, ja kiinnittää
siihen sähköjohdot ja paineilmaletkut.
Nostomäen lattia
Myös nostomäkeen asennetaan lattia ja kaiteet. Tämä tehdään
sen takia, että jos juna jää nostomäessä paikalleen, niin asiakkaat pääsevät
kävelemään alas.
Kello 11:50. Moottorin asennus
Seuraavana on vuorossa moottorin asennus. Huomaa myös
kourut, joita pitkin nostomäen ketjut kulkevat ylös ja takaisin.
Kello 12:00. Ketjujen asennus
Heti sen jälkeen vedetään ketjut ja niiden kiristimet paikalleen.
Toisin kuin voisi luulla, niin tämä on hyvin nopea operaatio.
Valojen asennus
Työ jatkuu muitta mutkitta aitojen ja koristevalojen asennuksella. Ne nostetaan
paikalleen ja sähköpistokkeet työnnetään vastaliittimiin.
Fasaadit
Myös julkisivun koristelevyt nostetaan isoina palasina paikalleen.
Aseman viimeistely
Asemalla viimeistellään toinen puolisko lattiasta.
Pesu
Kello 13:30. Juna pestään painepesurilla, jonka jälkeen se
voidaankin irroittaa kuljetuksen aikaisista kiinnikkeistään, ja työntää
se radalle. Jäljellä onkin oikeastaan enää alueen siivous, jonka
jälkeen rata on valmis.
Juna nostomäessä
Juna on parhaillaan huristelemassa koekierroksella
Kello 14:00. Paluu asemalle
Tältä näyttää, kun juna palaa ensimmäiseltä kierrokselta.
Tämä on laitteen pahin mutka. Tyypillisesti yksi ajo kestää kolme kierrosta, ja
vie noin minuutin / kierros.
Laitteen kyydissä
Tältä näyttää näkymä etummaisesta vaunusta kesken ajon.
Laite ylhäältä
Rata kuvattuna lintuperspektiivistä
Asema
Juna sisältää 6 vaunua, joissa on 2 penkkiriviä kutakin
vaunua kohden. Yhteen penkkiriviin mahtuu kaksi lasta tai yksi aikuinen ja
lapsi.
Koko radan pystytys on kestänyt neljän hengen porukalta noin 9 tuntia ja 30 minuuttia, mikäli kahvitauot vähennetään työajasta. Tällöin radan pystytykseen käytetty aika on 38 tehollista miestyötuntia. Aika on alle puolet siitä, mitä se kesti ensimmäisellä pystytyskerralla, koska jokaisessa paikassa keksitään aina uusia niksejä, jotka nopeuttavat työtä. Rata saadaan kyllä pystyyn myös kolmen miehen porukalla, mutta tällöin tehollinen työaika vie arviolta ainakin 50 tuntia. Teoriassa jopa kaksi miestä voisi pystyttää radan, mutta silloin kokonaistyötunteja kuluu vähintään tuplasti mitä neljän miehen porukalla. Radan purku vie noin puolet sen pystytykseen käytetystä ajasta.
Kuvat on otettu Keravalla 6-7.9.2000, jossa Suomen Tivoli valmistautui kauden toiseksi viimeiseen esiintymiseensä. Suurkiitokset Petri Sariolalle radan teknisistä tiedoista sekä luonnollisesti mahtavalle kasausporukalle Ossi, Jyri, Vesku ja Luki, joiden työtä terrorisoin peräti kahden päivän ajan kameran kanssa.
Paina tästä, niin näet myös kuinka Crazy Worm toimii