SÄRKÄNNIEMI |
Päivitetty 30.04.08
Yhteystiedot
Särkänniemen historia
Laiteluettelo
Valokuvia Särkänniemestä
Tornado: Näe, kuinka Särkänniemen uusi vuoristorata rakennettiin
Näkymä Näsinneulasta
Särkänniemi on Suomen huvipuistoista selvästi monipuolisin. Perinteisten kieputtimien lisäksi alueella on 168 metriä korkea näkötorni, delfinaario, lasten eläintarha, akvaario, planetaario, ja jopa iso taidemuseo. Erilaisten kohteiden parissa vierähtää siis helposti koko päivä myös sellaisilta henkilöiltä, jotka eivät laitteisiin jaksa mennä, ja kaikki tämä huikean kauniin maiseman äärellä.
Särkänniemi on tehnyt viime vuosina todella isoja investointeja laitteisiin ja nostanut profiiliaan aina ulkomaita myöten. Kesällä 2001 avattiin yli 8 miljoonaa Euroa maksanut vuoristorata, Tornado. Kaudella 2003 puistoon tuli 3.5 miljoonaa maksanut Half-Pipe, joka oli ensimmäinen vastaava laite koko maailmassa. Kaudella 2004 on vuorostaan satsattu lastenlaitteisiin suositun Rocking Tug-laitteen myötä.
Särkänniemi ei ole Linnanmäen ja Tykkimäen tapaan luopunut porttimaksustaan. Sen sijaan alemaksuksi nimitettävä pääsymaksu oikeuttaa ilmaisen sisäänpääsyn useampaan puiston kohteeseen: Eläintarhaan, Näsinneulaan ja taidemuseoon.
Särkänniemen omistaa Tampereen Särkänniemi Oy (perustettu 1966), jonka puolestaan omistaa Tampereen kaupunki. Särkänniemen vuosittainen kävijämäärä on noin 1 500 000 henkilöä, joista vajaat puolet vieraili viime kaudella itse huvipuiston alueella.
Puiston aukioloajat voi tarkistaa oheiselta nettisivulta: http://www.sarkanniemi.fi/paiva/aukioloajat.php
| YHTEYSTIEDOT |
Osoite: Tampereen Särkänniemi Oy, 33230 Tampere
Puhelin: 03-248 8212 tai 03-248 8213
Telefax: 03-223 5137
Nettisivu: www.sarkanniemi.fi
E-mail:
palaute@sarkanniemi.fi
| SÄRKÄNNIEMEN HISTORIA |
Tampereen kaupungilla on pitkä perinne matkailukohteiden alalta. Esimerkiksi Pyynikin alkuperäinen, puinen näkötorni rakennettiin jo vuonna 1888. Valitettavasti torni vaurioitui sisällissodassa 1918, jolloin sen huippu romahti alas. Vuonna 1925 sen paikalle päätettiin rakentaa uusi torni, ja niinpä vanha puutorni purettiin nykyisen graniittisen tornin tilalta. Uusi 26 metriä korkea torni valmistui vuonna 1929, joten oli selvää, että seuraava Tampereelle rakennettava matkailukohde ei suinkaan olisi vielä uusi, entistäkin isompi torni.
Pyynikin näkötorni nykyisessä asussaan
Pyynikin näkötorni on edelleen avoinna ja voi hyvin. Tornin juurella
olevassa kahviossa myydään vielä tänäkin päivänä kuuluja sokerimunkkeja. Tornista on
itse asiassa hyvin pieni matka Särkänniemeen, joten Näsinneulasta näkee mainiosti
Pyynikin tornin ja päinvastoin.
Huvipuistoa alettiin puuhaamaan Tampereelle jo 50-luvulla. Sen paikaksi kaavailtiin alunperin Ratinaa. Suunnitelmat olivat jo hyvin pitkällä, mutta hanke raukesi paikallisten asukkaiden vastustukseen. 60-luvun alussa kaupunki alkoi kehittelemään ideaa eläintarhasta, joka oli tarkoitus sijoittaa Särkänniemeen. Vuonna 1964 avattiinkin tilapäinen eläintarha tyhjille jääneeseen teurastamoon yliopiston viereen. Eläintarhahanke meni kuitenkin mynkään, joten seuraavaksi Tampereen periksiantamaton kaupunginjohto innostui akvaarion rakentamisesta. Myös tämän turistinähtävyyden paikasta käytiin väittelyä, mutta lopulta se päätettiin rakentaa Särkänniemeen. Idea planetaariosta syntyi kaupunginisien USA:n matkalla, jossa nämä näkivät Daytonissa vieraillessaan vastaavanlaisen, tosin alkeellisemman nähtävyyden. Planetaario ja akvaario-suunnitelmat päätettiinkin heti yhdistää.
Akvaario-Planetaario vuonna 1969
Puuttuuko tästä kuvasta jotain olennaista? Kun Akvaario-Planetaario avattiin, niin Näsinneula oli vielä suunnitteluasteella.
Postikortin kuva: Matti Selänne
Pyynikin näkötorni jäi ajan myötä pieneksi, joten Tampereella alettiin etsiskelemään paikkaa uudelle tornille. Vuonna 1965 tehtiin päätös, että se rakennettaisiin akvaarion ja planetaarion yhteyteen. Näitäkään kohteita ei tosin oltu vielä edes aloitettu rakentamaan. Ensimmäisenä kolmikosta valmistui Planetaario, joka avattiin huhtikuussa 1969. Akvaario avattiin heti perään. Suunnitteilla oleva eläintarha ei koskaan toteutunut täydessä laajuudessaan, mutta sen sijaan Särkänniemeen avattiin lasten eläintarha avattiin keväällä 1970. Näsinneulan rakennustyöt alkoivat samoihin aikoihin. Näkötornin rakensi unkarilainen rakennusporukka. Rakennustyöt kestivät vuoden, jonka jälkeen näkötorni avattiin vappuna 1971. Koko komeuden korkeus on 168m. Pyörivä ravintola on 124m tasolla ja sen alla oleva sisätilan näköalatasanne 120m korkeudessa. Ulkotasanteelta voi ihailla maisemia 111m korkeudesta.
Näsinneulan nimen keksi Tampereen kaupunginhallituksen jäsen, kunnallisneuvos Lauri Santamäki. Nimen alkuosa tulee luonnollisesti vieressä olevasta Näsijärvestä, loppuosa on puolestaan lainattu Seattlen 184 metriä korkeasta Space Needle (Avaruusneula) näkötornista, joka rakennettiin Seattlen maailmannäyttelyn vetonaulaksi 1962. Näsinneulan rakentamisesta löytyy hienoja valokuvia Tampereen kaupunginarkiston www-sivuilta. En suosittele näitä kuvia heikkohermoisille enkä niille, jotka kärsivät korkean paikan kammosta.
Särkänniemen huvipuisto sai oikeastaan alkunsa jo vuonna 1973. Tällöin vanhat tivolialan konkarit, Leo Lindblom ja Lauri Seiterä avasivat nykyisen huvipuiston paikalle Neulan Huvipuiston. Alunperin miesten oli tarkoitus pystyttää tivoli Ratinaan, mutta koska Tampereen kaupunki oli tehnyt päätöksen oman huvipuiston rakentamisesta, ehdotti kaupunginjohtaja Pekka Paavola kaksikolle, että nämä pistäisivät tivolinsa Särkänniemeen koko kesäksi. Tämän hankkeen oli tarkoitus olla alunperin vain yhden kauden kestävä kokeilu, mutta koska Tampereen kaupunki oli erittäin tyytyväinen huvipuiston toimintaan, niin Lindblomia pyydettiin jatkamaan samalla paikalla vielä seuraavanakin kesänä. Näin myös tapahtui, ja puiston menestys oli yhtä suuri kuin edellisenäkin kautena. Puistossa oli puinen vuoristorata sekä useampikin Seiterän tivolin laite, kuten autorata ja Miniriden isompi versio, sekä Skoghin tivolin omistama pienikokoinen Vauhtivirveli. Lisäksi Neulan huvipuistossa oli karuselleja ja luonnollisesti pelejä.
Pirun Kelkka oli Wildmouse-tyylinen liikuteltava vuoristorata, joka oli alkujaan käytössä tanskalaisessa huvipuistossa. Leo Lindblom osti radan suomeen 60-luvun lopussa. Kun laite saapui, se vietiin Tikkurilaan Lindblomin tontille pystytettäväksi ja korjattavaksi. Alunperin radan oli tarkoitus kiertää Tivoli Seiterän mukana, mutta sen pystytys, purku ja liikuttelu kesti liian pitkään. Vuoristorata oli Tikkurilan lisäksi pystyssä vain kaksi kertaa Turussa, ennen kuin se vietiin Tampereelle Neulan huvipuistoon.
Kuva: Tivoli Seiterä
Nykyinen Särkänniemen huvipuisto avattiin vuonna 1975. Neulan huvipuiston vetäjien harmiksi Tampereen kaupunki päätti ruveta yhteistyöhön Linnanmäen omistaman Lasten Päivä Säätiön kanssa, joten uudessa Särkänniemen puistossa ei ollut enää alkuperäisiä laitteita. Kaikille oli kuitenkin jo alusta pitäen selvää, että nimenomaan Tampereen Särkänniemi Oy tulee vetämään omaa huvipuistotoimintaa ennemmin tai myöhemmin. Itse asiassa Särkänniemi osti ensimmäiset omat laitteensa jo kaudeksi 1974 saatuaan niitä edulliseen hintaan. Koska oma puisto avattiin vasta seuraavana vuonna, niin laitteet vuokrattiin yhdeksi kaudeksi Linnanmäelle. Niinpä esimerkiksi Troika teki debyyttinsä Linnanmäellä vuonna -74. Linnanmäki ja Särkänniemi tekivät tiivistä yhteistyötä 10 vuoden ajan. Särkänniemessä oli paljon Lasten Päivä Säätiön pelejä, sekä monta vanhaa Linnanmäen laitetta, kuten Calypso (tuli 1975), Autorata (1975), ja Round Up (1976), jotka siirrettiin sitten Tykkimäkeen vuonna 1986. Lasten Päivän Säätiön ja Särkännien yhteistyö päättyi 1984. Seuraavana vuonna valmistui delfinaario, joka on Koskiseikkailua ja Tornadoa lukuunottamatta viimeisin Särkänniemen isoista kohteista.
Alunperin huvipusto vei vain osan Särkänniemestä. Vuonna 1975 alue loppui suunnilleen siihen, missä on nykyään Taikajoki. Loput niemen kärjestä olivat täynnä venelaitureita ja vajoja. Seuraavaksi aitaa siirrettiin suunnilleen Jet Starin korkeudelle. Pikkuhiljaa huvipuisto valloitti aina suuremman ja suuremman palan niemestä, kunnes valtasi sen lopulta kokonaan.
Historiaosuuden tietolähteenä on käytetty mm. Lauri Santamäen kirjoittamaa historiikkia Näin syntyi Särkänniemi, sekä Leo Linblomin ja Tuomo Seiterän antamia tietoja.
| LAITELUETTELO |
Laitteet on jaettu neljään kategoriaan:
1) Isot laitteet, joihin pienet lapset eivät pääse yksinään tai
eivät ollenkaan
2) Perhelaitteet, johin pienet lapset pääsevät yksin, mutta myös
aikuiset ovat tervetulleita. Raja isojen laitteiden kanssa on usein
aika tulkinnanvarainen.
3) Lastenlaitteet, joihin aikuiset eivät pääse lainkaan, tai käyvät
vain lasten seurassa
4) Käyntikohteet, jotka ovat maksullisia, ja joissa asiakkaat voivat
kierrellä omaan tahtiinsa tai jossa on säännöllistä ohjelmaa
| ISOT LAITTEET | PERHELAITTEET | LASTEN LAITTEET | KÄYNTIKOHTEET |
| Troika | Huvimaja | Kahvikupit | Cinema 180° |
| Tukkijoki | Crazy bus | Possujuna | Metkula |
| Korkkiruuvi | Karamelli karuselli | Leppäkerttu 1 | |
| Törmäysautot | Vauhtimato | Tattiralli | |
| Viikinkilaiva | Pikku Hinaaja | Rekkaralli | |
| Hurricane | Taikapyörä | Red Baron | |
| Tornado | Regatta venekaruselli | ||
| Wave swinger | Kantti x kantti | ||
| Aikamatto | Leppäkerttu 2 | ||
| Jet Star | Kilpikonnajuna | ||
| Taikajoki | Merirosvolaiva | ||
| Kummitusjuna | Pieni pomppulinna | ||
| Koskiseikkailu | Iso pomppulinna | ||
| Half Pipe | Hoijakka | ||
| Trombi | |||
| TakeOff |
| VALOKUVIA SÄRKÄNNIEMESTÄ |
Valokuvat on otettu vuosina 1997-2003. Kiitoksia Timo Mäkiselle, Ria Virtaselle, Volker Drexlerille, Michael Pantenburgille, Ari Stubinille, Raimo Granforsille, Markus Kahelinille, Kalevi Sariolalle, Kari Niemiselle, sekä lukemattomille muille laitetiedoista ja Markku Jääskeläiselle kuvista.
Troika on Särkänniemen alkuperäisiä laitteita.
Se on pyörinyt myös Linnanmäellä kesällä 1974. Laite antaa yllättävän pehmeän kyydin
kovasta vauhdista huolimatta. Troikan valmistaja on Huss Saksasta.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Tukkijoki on vanha suosikki, mutta se ei häviä yhtään
Koskiseikkailulle. Laitteeseen on monesti pitkä jonotus, joka palkitaan
takuuvarmalla kastumisella. Tukkijoki on Särkänniemen omaa tuotantoa.
Radan on rakentanut Tampereen kaupungin korjaustoimisto. Veneet on
toimittanut ranskalainen Reverchon. Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Korkkiruuvi on ensimmäinen vuoristorata
Suomessa, joka tekee täyden silmukan. Rata on hyvä, mutta turhan lyhyt.
Laitteen on valmistanut Vekoma Hollannista.
Autorata on saanut sponsorin, joten Le Manse on muuttunut
Volvo Racingiksi. Tämä rata on Tampereella jo toinen tai kolmas. Alkuperäinen
on peräisin Linnanmäeltä, ja matkasi seuraavaksi Tykkimäkeen.
Viikinkivene ottaa mahanpohjasta, joten sitä ei suositella
sellaisille, joille tulee paha olo keinuvasta liikkeestä.
Laitteen valmistaja on Zierer Saksasta.
Hurricane tuntui näiden sivujen kirjoittajasta yllättäen pahimmalta
laitteelta koko puistossa. Tämä saattoi johtua sivuttaisesta liikkeestä.
Laitteen valmistaja on Mondial Hollannista.
Juna on melkoinen reissaaja, sillä sitä on siirretty
paikasta toiseen lähes vuosittain. Esimerkiksi kesällä 1999 se oli
delfinaarion edessä, vuonna 2000 Metkulan takana, sekä vuosina 2001 ja 2002
Tornadon asemarakennuksen päällä. Kesän 2003 sijoituspaikka oli
Rantakahvilan edessä, ja kaudella 2004 eläintarhassa. Juna tunnetaan
myös nimellä Turtle Train. Valmistaja on Zamperla Italiasta.
Wave Swinger on komeasti maalattu laite, jossa silmä lepää.
Kauden 2001 muutoksien yhteydessä laite siirrettiin lahden toiselle puolelle.
Samanlainen laite on myös Tykkimäellä. Wave Swingerin on valmistanut Josef Zierer Saksasta.
Aikamatto tunnettiin alunperin nimellä Lentävä Matto.
Nimi muutettiin samassa yhteydessä, kun somisteet uusittiin (vuonna 2000).
Maton on tehnyt Zierer Saksasta.
Jet Star on periaatteessa purettavissa, ja
liikuteltavissa paikasta toiseen. Sitä voisi ehkäpä sanoa Suomen hurjimmaksi
vuoristoradaksi. Jet Starista on tehty kolme eri versiota. Tämä on niistä
malliltaan ensimmäinen, vaikka onkin ajallisesti kaikkien aikojen viimeisenä
valmistettu Jet Star. Radan on tehty Schwarzkopf Saksasta.
Taikajoen takaa löytyy miellyttävän rauhallinen metsikkö,
jonne voi mennä lepäilemään ja rauhoittelemaan hermoja.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Särkänniemen alkuperäinen kummitusjuna uudistettiin täysin kaudeksi 2000.
Vaunut ja rata ovat ennallaan, mutta kohteen sisältöä
on muokattu ns. dark ride-tyyppiseksi ajeluksi. Laitteessa ei ole
enää säkkipimeää, eivätkä efektit ole niin shokkeeraavia kuin ennen.
Muutoksen yhteydessä laitetta pyrittiin
tekemään myös lapsille sopiviksi lisäämällä sinne sarjakuvamaisia
pikkuhirviöitä. Tästä huolimatta Torni tarjoaa jännitystä ja
huumoria varttuneemmillekin huvittelijoille.
Negatiivisena puolena voi pitää sitä, että fasaadin muutostyö on jäänyt
kesken, ja se muistuttaa osin violetiksi maalattua pahvikulissia.
Orlochlessin Tornin hirviöt on suunnitellut ja valmistanut Kentsu Production
Suomesta. Vaunut on valmistanut Modern Products Englannista.
Huvimaja on sopivan leppoisa karuselli niille, joille hurjemmat
laitteet ovat liikaa. Laite tunnetaan ulkomailla nimellä Krinoline.
Valmistaja on Gerstlauer Saksasta. Yritys valmistaa laitteita vanhassa
Schwarzkopfin hallissa. Laitetta markkinoi Anton Schwarzkopfin poika Wieland.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Myös aikuiset pääsevät bussin kyytiin.
Laitteen valmistaja on Zamperla Italiasta. Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Laite oli ennen Metkulan edessä, mutta kaudeksi 2001 se
siirrettiin Näsinneulan juurelle. Laitteen valmistaja on Bertazzon Italiasta.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Vauhtimato on pienin Särkänniemen neljästä
vuorsitoradasta. Se sopiikin hyvin myös pienille lapsille. Laite tunnetaan myös
nimellä Speedy Snake. Valmistaja on Zierer Saksasta.
Kahvikupit ovat italialaisen Soriani & Moserin tuotantoa.
Vastaavanlainen laite löytyy lähes jokaisesta Suomen huvipuistosta ja tivolista.
Possujunan on tehnyt Zamperla Italiasta. Tämäkin vaatimaton laite
maksaa yhtä paljon kuin uusi henkilöauto.
Laitteen on valmistanut Modern Products
Englannista. Puistossa on myös toinen Leppäkerttu, joka on hieman pienempi.
Samanlaisia laitteita löytyy myös mm. Wasalandiasta ja Suomen
Tivolista.
Tämä laite sijaitsi ennen Näsinneulan juurella.
Nyt se on siirretty huvipuiston sisään. Valmistaja on
Modern Products Englannista.
Laitteen on valmistanut Modern Products Englannista.
Tarkkasilmäiset huomaavat vaunuissa yhtenevyyttä Linnanmäen entiseen
Meteoriittiin. Myös tämä oli Modern Productsin (nykyään Manorplan Leisures)
valmistetta.
Laitteen valmistaja on Cosetto Italiasta.
Lentokoneet liikkuvat ylös ja alas ajon aikana.
Laitteen valmistaja on Soriani & Moser Italiasta.
Tämä karuselli sopii perheen pienimmille.
Laitteen valmistaja on Soriani & Moser Italiasta
Laitteessa pääset wanhojen ajopelien kyytiin todella
henkeäsalpaavassa maisemassa. Radan on valmistanut Ihle.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Metkulasta löytyy mm. vino huone, liukumäkiä, pimeä sokkelo ja
lasisokkelo. Myös osa naurutalon peileistä siirrettiin tänne, kun naurutalo purettiin
kauden 2000 jälkeen. Myös Metkula on Särkänniemen omaa tuotantoa.
Linnanmäen Vekkulasta poiketen Metkulassa voi kiertää kohteita haluamassaan
järjestyksessä ja niin monta kertaa, kun mieli tekee.
Tämä laite on ainakin 20 vuotta vanha idea, mutta
on silti hauskempi kuin Linnanmäen Dino Island, jonka tekniikka on kyllä loistava,
mutta animaatiot pienoinen pettymys. Cineman tekniikan on tehnyt amerikkalainen
Omnivision, teltan suomalainen Rukka, ja sen tukirakenteet Tampereen kaupungin
korjaustoimisto. Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Merirosvolaiva oli ennen huvipuistossa, siirrettiin kaudeksi
2000 delfinaarion eteen. Vuonna 2001 se palasi taas huvipuiston puolelle. Laite otetaan
käyttöön vasta lomakausien alettua. Laite tunnetaan myös nimellä Pirat Boat. Valmistaja
on Modern Products Englannista. Samanlainen löytyy myös Linnanmäeltä ja Wasalandiasta.
Koskiseikkailu sijaitsee eläintarhan vieressä. Rata muistuttaa
melkoisesti Linnanmäen Hurjaa Kurua, sillä molemmissa ajelehditaan samanlaisilla
lautoilla. Koskiseikkailu on sijoitettu erinomaisesti ympäristöönsä. Koneiston on
valmistanut Intamin Sveitsistä. Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Tornado on kauden 2001 kohuttu uutuuslaite. Tämä teräsrunkoinen
vuoristorata on maksanut yli 8 miljoonaa euroa, joten sitä voi pitää merkittävänä ratana
jopa maailmanlaajuisesti. Kyyti on miellyttävän vahdikasta, mutta yllättävän pehmeää
hurjasta ulkonäöstä huolimatta, joten radan suunnittelu on onnistunut aika nappiin.
Laitteeseen mennään sisälle asemarakennuksen katon kautta. Tornadon on suunnitellut
Sveitsiläinen Intamin, ja sen rakentamiseen on
osallistunut iso joukko yrityksiä Suomesta ja ulkomailta.
Laite sopii myös liikuntaesteisille.
Pomppulinna on tarkoitettu pienille lapsille, joiden pituus on alle
100 cm. Kesällä 2002 tämä oli vielä rantaravintolan vieressä.
Kesällä 2003 se siirrettiin eläintarhaan.
Half-Pipe on rakennettu Koskiseikkailun ja parkkipaikan
väliseen rinteeseen. Laitetta voidaan kutsua laajasti tulkittuna vuoristoradaksi,
jossa juna kulkee U-kirjaimen muotoista rataa päästä päähän.
Merkittäväksi laitteen tekee se, että se on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.
Se on myös ensimmäinen huvipuistolaite Suomessa, joka käyttää sähkömagnetismiin
perustuvia lineaari-induktio-moottoreita junan liikuttamiseen.
Radan kustannusarvio on ollut noin 3.5 miljoonaa euroa, ja sen on valmistanut
sveitsiläinen Intamin.
Apinapomppulinna sijaitsee eläintarhan nurkassa
pienemmän pomppulinnan kyljessä.
Kauden 2004 uutuuslaite on sijoitettu muiden lastenlaitteiden
viereen Ipanaarioon. Tämä italialaisen Zamperlan tekemä laite tunnetaan myös nimellä
Rocking Tug.
Kauden 2005 uutuuslaite on Zamperlan "maattava" vuoristorata.
Rata on pituudeltaan 391 m, korkeudeltaan 15,2 m ja maksimi nopeus siinä on 41 km/h.
Yhteen vaunuun mahtuu kerralla neljä matkustajaa.
Kuva: Juha Puusaari
TakeOff on saksalaisvalmisteinen Hussin laite ja se muistuttaa Linnanmäen
edesmennyttä Breakdancea. Yhteen gondoliin mahtuu 10 matkustajaa kerralla. Laite nousee
maksimissaan 14 metrin korkeuteen ja nopeutta sillä on jopa 80 km/h.
Kuva: Heikki Kautiainen
Taikapyörä on perhelaite. Siinä on mahdollista vaikuttaa laitteen kulkuun itse polkemalla pyörää.
Laitteen on valmistanut italialainen Zamperla.
Tämä laite on eläinpuistossa. Laite on Särkänniemen omaa tuotantoa.
Takana näkyy Näsinneula.
| KADONNEET LAITTEET |
Näitä laitteita ei enää Särkänniemellä näe:
Laitteen on valmistanut Tampereen ammatillinen kurssikeskus.
Karuselli myytiin muutama vuosi sitten Visulahteen.
UFO pyöri viimeistä kertaa Särkänniemellä vuonna 1999. Laite
sai kaudella 2001 uuden kodin Tero Myllyniemen Huvimylly tivolista.
Valmistaja on Sartori Italiasta.
Disco Round oli lähes samanlainen painekattila, kuin Suomen tivolissa
oleva Gravitron. Disco Roundin erona Gravitroniin on se, että laitteessa istuttiin, kun taas Gravitronissa seistään.
Kuva: Markku Jääskeläinen
Laite oli käytössä kaudet 1997...1999. Sen tilalle
tuli Frisbee. Laitteen valmistaja on A.R.M. Englannista.
Peilisali oli Särkänniemen omaa tuotantoa. Se purettiin
kauden 2000 jälkeen osana puiston isoja muutostöitä. Osa peileistä on viety
Metkulan sisälle.
Hurveli vietiin pois kauden 2001 puolessa välissä. Siihen tuli tekninen
vika, jolloin Hurveli lähetettiin takaisin Ruotsiin Skoghin tivolille, joka omistaa laitteen.
Hurveli on korjattu uuteen uskoon ja pyörii nykyään kiertävän tivolin mukana Ruotsissa.
Se on maalattu komeasti talviurheiluteeman mukaan. Tämä Tilt-A-Whirl-tyylinen laite
tunnetaan myös nimellä Waltzer. Laitteen on valmistanut ARM UK ltd.
Tagada on vanha huvipuistosuosikki, mutta valitettavasti
niitä on Suomessa tällä hetkellä vain yksi minikokoinen versio, Tivoli Suurosen mukana.
Kuva: Markku Jääskeläinen
ZikZakkia voisi kuvailla ketjukarusellin hurjemmaksi versioksi.
Kuva: Markku Jääskeläinen
Music Bob on toinen huvipuistojen kestosuosikeista. Suomen Tivolin
Hot Wheels muistuttaa sitä ehkäpä eniten tänä päivänä käytössä olevista laitteista.
Kuva: Markku Jääskeläinen
Frisbee oli kauden 2000 uutuuslaite. Se tuli Superbowlin
tilalle, joka ehti olla puistossa kolme vuotta. Frisbeen on valmistanut
Huss Saksasta.
Sky Flyerin vaunut menevät ympäri.
Laitteen on valmistanut Vekoma Hollannista.